Joulu meni ohitte Polar Bearin metsässä.
Asukkaat olivat hyvin murheellisia juuri sen takia.
He eivät halunneet joulun menevän niin nopeasti pois,mutta minkäs sille vois,ei joulu ikuinenkaan voi olla.Se tulee ja se menee.Se on sellasta.
-Kulta,herätys! Alan kuului sanovan Tiitukselle joka
nukkui vielä.
-Öö,mitä nyt?
-On aamu jo,ei nyt kuulu nukkua enää.
-Onko?Tiitus kysyi unisena.
-On,nouses ylös jo! Alan komensi rakkaintaan.
-Selvä,noustaan sitten.
Tiituksen saatuaan silmänsä auki hän haukotteli ja nousi hetken päästä ylös.Venytys vielä loppuun.
-Olenko kauankin nukkunut?
-Et onneksi oo,mut jos en herättämään olis tullu sua niin olisit varmaan nukkunut koko päivän.
-Ok,no hyvä kun herätit mut sit.Tiitus totesi siihen.
Alan hymähti siihen.
-Mennäänkö kattoo heti aamusta et ovatko muut heränneet ylös?
-Mennään vaan,ei mulla mitään väliä oo.
-Matkaan sitten! Alan hoputti tätä.
Tiitus nyökkäsi siihen ja loikkasi Alanin perässä
pesästä ulkoilmaan.Sitten he lähtivät suunnistamaan
muiden luo.

* * *

-Böö! Alan huusi,kun huomasi Elmerin ja Franciksen.
-No böö böö!
-Mitäs te?
-Ei mitään erikoista,mitäs teil?
-Sitä samaa.
-Onko muita herännyt ku te kaksi?
-On,Arthur on herännyt,Carol on,Tiberius on,Harold on ja Agatha.
-Ei muita vai?
-En tiiä,ei olla käyty kattomassa niiden luona.
-Ok,no me mennään sitten kattomaan,vai mitä?
Alan kysyi Tiitukselta.
-Joo,ehdottomasti.
-Okei,sanokaa terveiset kun näette ne?
Francis pyysi.
-Sanomme.Morjes sit!
-Morjes!
Sitten Alan ja Tiitus olivat häipyneet paikalta.

Iltapäivällä tuli tieto Polar Bearin metsään...

-Hei,kaikki kuulolle,mulla olisi teille ilmoitus! William kuulutti jäsenilleen.
-Millanen ilmoitus?April kysyi ekana.
-Sellanen joka koskee meitä kaikkia?
-Kaikkia jotka asuu täällä vai?
-Jeps.
Jäsenet tulivat kiireen vilkkaa Williamin tykö.
-Okei,no mikä se ilmoitus on sitten?Elmer kysyi.
William rykäisi ensin ja alkoi sitten sen jälkeen kertomaan:
-Meidän pitää ikävä kyllä lähteä täältä poies ja siirtyä talvilaidun alueelle.
-Miksi?Minkä ihmeen takia?April kysyi ihmeissään.
-Sen takia koska täällä ei oo riittävästi ruokaa meille,kuolemme kaikki jos jäämme tänne.Hyväs lykyssä saatamme joutua metsästäjien saaliiksi,sekä petojenkin saaliiksi.Ruoat jäävät paksun lumen alle ja niitä ei sieltä kovin helpolla löydä.
Kylmät pakkaset ja tuulet sekä lumituiskut tekevät meidät sairaiksi ja huonokuntoisiksi.
-Aijaa,no koska lähtö olis sitten?Elmer kysyi.
-Heti ku saamme porukat koolle kaikki.
-Ollaanko me kaikki täsä vai puuttuuko meitä?April kysyi muilta.
-Jäseniämme puuttuu muutama.
-Okei,no ketä hakee ne?
-Mä voin Arthurin ja Franciksen kanssa lähteä hakemaan ne?Samuel ehdotti.
-Selvä homma,sitten eikun menoksi vaan! William käski.
-Kyllä pomo! Samuel huusi ja lähti Arthurin ja Franciksen kanssa hakemaan loput jäsenet.
Sillä välin heidän poissaollessa muut järjestäytyivät
pieniin ryhmiin sillä aikaa.
-Kulta,mulla tulee kyllä ikävä tätä paikkaa? Tiitus sanoi surkeena Alanille.
-No voi sua,niin tulee mullakin,mutta meidän täytyy
nyt vaan totella Williamia ja uskoa sitä asiaa mitä se meille kertoikin.Ei me voida jäädä tänne,vaikka haluttaiskin,joskus tulee sellasia tapauksia että on pakko lähteä vaan,vaikka se tuntuiskin pahalta.
Alan vastasi siihen.
-Niin,totta,mut tullaanko me tänne enää takaisin?
-Kyl varmaan jossakin vaiheessa,mahdollisesti keväällä.
-Okei.Tiitus totesi siihen ja oli sen jälkeen hiljaa.
Katseli Polar Bearin ympäristöä murheellisena,sekä sitä pesää jossa hän vasana syntyi.
Arthurin ja muiden palattua takaisin,lähtö talvilaitumille alkoi heti.
Haikein mielin Polar Bearin asukkaat jättivät sitten kotipaikkansa taakseen.
Se oli ainoa keino heillä.Jos he sinne olisivat jääneet,he olisivat taatusti kuolleet sinne.Joten parempi näin.
Eipä kauaakaan kun Polar Bearin metsä oli jätetty taakseen.

*Talvilaitumille siirtyminen tarkoittaa siirtymistä paremmille ruokamaille.
Jos tarjottavaa on riittävästi ja sen laatu tyydyttää
peuroja,ei siirtymistä tapahdu.
Kannattaa muistaa etteivät peurat hevin jätä talvella hyvää ruokapaikkaa,joten takaisin houkuttelu on talvella vaikeaa jos joku paikka on tyystin hylätty.
Syksyisin peurat vaeltavat tokissa talvilaitumille lähteen,kansallispuiston ulkopuolelle.
Sydäntalvella peuroja ei puistossa ole juuri lainkaan.
Keväthangilla peurat palaavat seudulle ja silloin peurojen liikkeitä on helppo seurata lumijälkien ja jäkäläsyönnösten avulla.
Vasonta tapahtuu toukokuun lopulla.
Juhannuksen tienoilla kansallispuiston nevoilla voi
nähdä vaatimia ja kauniin punaruskeita vasoja ruokailemassa.Kesäaikaan peurojen näkeminen on kuitenkin sattumanvaraista.
Jälkiä ja papanoita sen sijaan löytää useammin.

En voinut mä aavistaa,kun kotipiha jäi mun taa.
Mihin tiemme vei?Sitä tiennyt ei,meistä ainutkaan,
ettei pysty palaamaan.

Haaveet kaatuu,niitä nousemaan en saa.
Haaveet kaatuu,tahdoin paljon kauniimpaa.
Haaveet kaatuu,varjot saapuu.

Mitä siitä itselleni sain,kun hyvää tahdoin tehdä vain?
En tarinaani uudestaan voi kirjoittaa,vaikka tahtoisinkin,
mitään takaisin en saa.

Haaveet kaatuu,niitä nousemaan en saa.
Haaveet kaatuu,tahdoin paljon kauniimpaa.
Haaveet kaatuu,varjot saapuu
Haaveet kaatuu,kuka nousemaan ne saa?
Varjot saapuu

Haaveet kaatuu,niitä nousemaan en saa
Haaveet kaatuu,tahdoin paljon kauniimpaa.
Haaveet kaatuu,varjot saapuu
Haaveet kaatuu,kuka nousemaan ne saa?
Varjot saapuu,ne yöhön kuljettaa.
Haaveet kaatuu,haaveet kaatuu,haaveet kaatuu!

2189229.jpg