Itzhakille etittiin vapaata pesäkoloa seuraavana päivänä Polar Bearin metsäalueelta.Sitä ei löytänyt kovin helposti,mutta porukat tutkisivat silti koko alueen.Kävipä niin,että vapaa pesäkolo löytyi viimein Itzhakille.
-Hei,Itzhak,me löysimme sulle vapaan pesäkolon!
April huusi tälle.
-Ketkä me?!
-Minä April,Samuel ja Francis!?
-Ihanko tosi?
-Kyllä,tule katsomaan!
Itzhak juoksi paikanpäälle katsomaan vapaata pesäkoloa.
-No,mitäs sanot?Samuel kysyi ja osoitti pesäkoloa.
-Hmm...katsotaanpa.Itzhak totesi ja asteli pesään.
Hän katseli sen sisältöä.Nähtyään sen sisältä hän palasi ulos ja sanoi: -No ei hassumpi.
-Pidätkö siitä?
-Juu,pidän,oikein sopivakin meikäläiselle.
-No kiva sit.Se on sun eikä kenenkään muun.
-Okei,kiitti oikein paljon teille.
-Ei kestä,ole hyvä vaan. Francis sanoi ja iski silmää tälle lopuksi.
Kotvan kuluttua Tiitus ja Alan saapuivat paikalle.
-Moi Elmer ja muut.
-No moi Tiitus ja Alan,kiva nähä teitä taas.
-Samoin.
Itzhak asteli rakastavaisten luokse ja esitteli heille itsensä.
Tiitus ja Alankin kertoivat tälle et ketä he olivat.
-Hauska tutustua.
-Samoin suhun. Tiitus vastasi.
-Oletko sä sen Carlin tytär?Itzhak kysyi Tiitukselta.
-Olen,mistä tiesit?
-Kuulin vaan Dianalta,hän kertoi mulle sinusta.
-Jaajaa,selvä.
-Muutitko tänne asumaan,vai tulitko vaan käymään täällä?
Alan uskalsi kysyä siltä seuraavaksi.
-Ihan muutin asumaan,koska en tykänny jäädä sinne Niagaran putoukselle yksinäni.Ei ollut kavereita eikä tuttuja,kaikki lähteneet jonnekin kauas asustelemaan sieltä.
-Okei,no voin hyvin sen ymmärtääkin,itekään en pystyis asumaan siellä jos olisin ollut sinä.
-Niinpä,mut onneksi saan täältä sitten ystäviä itelleni.
-Juu saat hyvinkin,koska meitä on täällä tosi paljon.
-Ok.
-Mut hei tervetuloa tänne Polar Beariin,meidän kotimaahamme,ole kuin kotonas. Tiitus toivotti.
-Juup,kiitoksia. Itzhak vastasi siihen ja hymyili.
Tiitus ja Alan hymyilivät tälle takaisin ja vaihtoivat sitten
sen jälkeen puheenaihetta.
-Tota,mulla ja Alanilla olisi teille kerrottavaa.
-Jaa,senkö takia tulitte? Samuel kysyi.
-Kyllä.
-Mä luulin et te tulitte vaan moikkaamaan meitä?
-No ei sentään. Tiitus sanoi nauraen.
-Ok,no mikä se teijän asia sitten on?Kertokaa ihmeessä.
-Okei,kumpi kertoo? Tiitus kysyi Alanilta.
-Kerro sä vaan.Alan pyysi tätä.
-Okei,mä kerron sitten.Tiitus lupautui ja aloitti kertomisen.
-Meidän asiamme koskee meitä kahta,eli mua ja Alania.
Törmäsimme toisiimme tuolla tanssiaisissa,jotka pidettiin
siellä niityllä,jos muistatte...Porukat nyökkäsivät.
Niin siellä Alan tuli pyytämään mua tanssiin ja mä suostuin hänen tanssiparikseen.Menimme tanssimaan sitten.
Siinä meidän tanssiessa samalla Alan kysyi multa et voitaisko tanssiaisten jälkeen viettää kahdenkeskistä aikaa ja mä sanoin että toki.No sit ku tanssiaiset loppuivat niin Alan vei minut pesälleen ja pyysi mua jäämään sinä iltana yöksi.
No,mä mietin asiaa hetken ja suostuin sitten jäämään.
Nukuimme yömme ja aamulla lähdimme ulos haukkaamaan
raitista ilmaa.Sit ku tuli kutsu Arthurin synttäreille niin menimme sinne seuraavaksi.Siellä juttelimme juhlavieraitten kanssa sekä Arthurinkin kanssa niitä näitä,ja niiden juhlien jälkeen ku olimme matkalla kotiopäin huomasin että Alan katseli mua vähän välillä.Ihmettelin aluksi et miksi se mua kattoo,mutta sitten myöhemmin tajusin että hei sehän on ihastunut minuun.No otin asian vastaan iloisena ja aloin itekin sitten ihailemaan Alania ja varsinkin Alanin silmiä.
Niin siinä sitten kävi että me ihastuttiin toisiimme lopulta.
-Oih,ihana kuulla tuo.Samuel sanoi siihen.
-Sanos muuta,tulee kohta tippa silmään.Elmer lisäsi siihen liikuttuneella äänellä.
-Mitä,meinaatko alkaa itkemään?Francis kysyi tältä heti.
-No en oikeesti,kuhan nyt teeskentelin itkevää.
-Ok,no sitähän minäkin.
-Voiko tota jo kutsua rakkaudeksi?Itzhak kysyi.
-En mä tiedä,kyl kai,vai mitä te tuumitte?
-Periaatteessa joo,vaikkei me nyt sillai vielä rakasteta toisiamme.Tiitus vastasi siihen.
-Okei,no onnittelut sitten vaan teille molemmille?
-Kiitos.
Porukat tulivat halaamaan heitä lopuksi.
Saatuaan halaukset tehtyä Samuel kysyi:
-Oliko toi teijän asianne?
-Oli.
-Meinaatteko kertoa siitä Agathalle,Vanessalle,Haroldille,Tiberiukselle,Arthurille ym?
-Varmaan jossain vaiheessa.
-Okei.
-Koskas meinaat Tiberiusta mennä tapaamaan?Francis kysyi
Tiitukselta myöhemmin.
-Hmm...varmaan huomenna?
-Okei,no kerronko sellaset terveiset sille tänään sulta?
-Oletko menossa sen tykö tänään?
-Juu.
-No,kerro vaan.
-Okei.
-Mut mepäs jatketaan matkaa tästä eteenpäin sitten.
Alan sanoi sitten.
-Selvä,törmäillään taas!
-Törmäillään!Se on Moro sitten!
-Moro!
Sitten Tiitus ja Alan olivat häipyneet näköpiiristä.
2188449.jpg