Viikko oli kulunut ja Matin luokkalaisten oli palattava Suomeen.
He palasivat samalla koneella jolla he olivat tulleetkin Italiaan.
Matkatavarat pakattiin.
Sen jälkeen he sulkivat hotellihuoneidensa ovet ja lähtivät bussilla
lentokentän terminaalin suuntaan.
Terminaalissa he söivät tuhdin lounaan ja odottivat lentokonetta
sen jälkeen.
Kohta lentokone laskeutui kentälle.
Kissat lähtivät ripeästi terminaalista ja kävelivät koneen luokse.
Porukkaa tuli pois koneesta,joten kissat odottivat että kaikki olivat tulleet ulos koneesta.
Kun viimeinen matkustaja oli tullu ulos koneesta kissat kapusivat koneeseen sen jälkeen.
Koneessa Kimi laski heidät.
Matti istui takastullessa nytten Juuson vieressä.Turvavyöt kiinnitettiin.
Tunnin päästä koneen moottori käynnistyi ja se lähti liikkeelle Italian kentältä.
Matti ei voinut muuta kuin jättää haikeat hyvästit Italialle.
Kotimatka alkoi.
-Juuso,olisitko sä halunnut lähteä pois Italiasta?
-En todellakaan,olisin halunnut jäädä sinne mieluummin,kuin lähteä
pois sieltä.
-Sama täällä. Matti totesi perään.
Juuso otti korvalappustereot laukustaan ja alkoi kuunnella musaa.
Metallica sois hänellä.
Matti painoi pään tassunsa varaan ja otti pienet torkut.
Kimi ja Miisu istuivat Juuson ja Matin edessä.
Kolmen tunnin päästä he olisivat Suomessa.

***

Kolme tuntia oli kulunut ja lentoemäntä kuulutti; että kone saapuu Suomeen.
Lentokone teki laskua Turun lentokentälle.
Matti,Juuso,Eveliina,Pekka,Mauri ja Mirri olivat unessa vielä vaikka kone oli jo moottorinsa sammuttanut.
He eivät tienneet että Turun lentokentällä oltiin jo.
Kimi huomasi heidän nukkuvan ja päätti herättää ne hereille:
-Hei,Herätys,perillä ollaan!
-Missä me ollaan,ollaanko me jo Turussa?
Eveliina kysyi unisena.
-Jeps,tulkaa ulos jo,vai haluatteko jäädä sinne?
-No ei todellakaan haluta.Mirri sanoi.
-Noni,ylös penkeistä ja ulos koneesta heti.
Porukat tottelivat ja tulivat ulos koneesta.
He kävivät noutamassa matkatavaransa ruumasta.
Sitten he odottivat bussia joka veisi heidät kotiin.
Exbressbus saapui kotvan kuluttua.
Porukka astui bussiin heti.
Kimi laski bussissa että kaikki olivat paikalla ettei kukaan puuttunut tai jäänyt mihinkään.Kukaan ei puuttunut,joten bussikuski sai lähteä ajamaan.
Saavuttuaan Yläneelle porukka poistui autosta.
Sitten sai lähteä sitä mukaa kotia päin.
Saavuttuaan koti pihalleen Matti päästi itkun.
Hänellä tuli niin kova ikävä Italiaa.
Hän pyyhki kyyneleet silmistään ennenkuin astui vanhempiensa
silmien eteen.
Ovi kävi,ja Susanna kuuli sen ja riensi kattomaan kuka sieltä tuli.
Nähtyään oman poikansa seisovan kuistilla hän riensi halaamaan tätä.
Mattikin rutisti äitiään kunnolla.
-Mites Italian matka meni? Susanna kysyi kun irroitti otteen pojastaan.
-Hyvin se meni,mutta en olisi halunnut lähteä sieltä pois.
Matti vastasi surkeena.
-No voi sua,tuliko ikävä sitä?
Matti nyökkäsi ja alkoi taas itkeä.
Susanna halasi poikaansa lohduttaakseen sitä.
-En pysty purkaamaan matkatavaroitani.Matti sanoi hiljaa.
-No,haluatko et mä puran ne?Susanna kysyi.
Matti nyökkäsi.
Susanna otti laukun ja alkoi purkaamaan sitä.
Nyt oli Italian reissu takana,mutta mielestään Matti ei koko reissua
saanut.
Jääköön se ikimuistoiseksi reissuksi hänelle.