Assi oli leikkimässä kahden ystävänsä Amelien ja Repon kanssa. Heillä oli todellakin hauskaa. "Tulisipa Topi takaisin". Repo sanoi. "Niinpä,ikäväkin jo alkaa olla sitä". Assi lisäsi siihen perään. "Joo,totta". Sillä välin Aurora oli kävelyllä metsässä, kunnes sattui näkemään vanhan rakennuksen. Aurora kiersi rakennuksen ympäri ja yritti ottaa selvää,mikä se oli. Siinä oli ainakin isot ikkunat. Yhtäkkiä Aurora kuuli ääntä sisältä ja ajatteli katsoa ikkunasta sisälle. Hän ei nähnyt mitään,koska oli pimeää. "Mitäs jos mä kokeilisin et olisko ikkuna auki". Aurora ajatteli ja kokeili ikkunaa,mutta turhaan,ikkuna pysyi kiinni. Niinpä hän päätti ettiä ovea rakennuksesta ja löysi sen aikas pian. Aurora kokeili ovea. Sekin oli lukittu. "Mistä mä nyt pääsen sisälle?" Aurora ajatteli. Sitten hänellä välähti. Jospa hän hyppää lasin läpi. Ja niinpä Aurora tekikin. Hän otti neljä askelta taaksepäin, otti vauhtia ja juoksi ikkunaa kohti, ponkaisi ja syöksyi lasin läpi niin että sirpaleet lensivät minne minnekin suuntaan. Kotvan kuluttua hän tunsi jalkojen alla jotakin pehmeää, kunnes huomasi pian,että se olikin heinää. Ääni koveni ja koveni. "Hetkinen, nyt alkaa hahmottua...enkai mä vaan ole kanalassa". Aurora mietti itekseen. Kyllä, Aurora oli kanalassa. Kukkoja ja kanoja oli ainakin 20. Kymmenen kanaa ja kymmenen kukkoa. Yksi kanoista tuli nokkimaan Auroran jalkaa. "Ai,hei lopeta!" Aurora sanoi ja potkaisi jalallaan kanaa,mutta ei osunut tähän. Samassa jostain syttyi valo. Aurora pelästyi ja jäi hievahtamatta paikoilleen. Hän tuijotti ovelle päin,mutta ketään ei näkynyt. Aurooran suussa oli täysnäinen kananmunankenno. Sitten kuului askelia. Kanat ja kukot rupesivat huutamaan. Siitä Aurora tiesi,että nyt piti paeta. Hän teki käännöksen ja juoksi ikkunaa kohti ja hyppäsi ikkunasta ulos. Mies huomasi ketun ja tähtäsi aseellaan sitä kohti ja yritti ampua,mutta ei osunut eläimeen. "Hitto!" mies huusi. "Siitäs sait". Aurora sanoi,otti kennon suuhunsa ja juoksi kotiin. Muut näkivät Aurooran tulevan kaukaa munakenno suussaan ja kysyivät: "Aurora, mistä sait tuon?" "Munakennonko?" "Jep, sen juuri". "Minä sain sen kanalasta". Aurora vastasi. "Aha,selvä". "Yksi mies yritti uhkailla minua aseellakin". Aurora kertoi hetken päästä. "Eikai". "Kyllä. Onneksi pääsin karkuun". Aurora sanoi. "No hyvä että pääsit,muuten se olisi tappanu sut". "Niin olis juu". "Mut pääasia et selvisit ehjin nahoin kotiin saakka". "Jeps". Aurora totesi siihen sitten ja vei kananmunakennon pesäänsä sitten. "No,mitäs nyt tehdään?" hän kysyi sitten kun palasi takaisin ulos pesästään. "Jaa-a,pitäiskö sitä mennä kenties uimaan?" Mikael  kysyi aprikoiden. "Joo,mennään vaan". muut sanoivat yhdestä suusta. "Okei,mennään sitten". Mikael sanoi ja hoputti muut mukaan. Ja niinpä kolme kettua lähti tallustamaan järven suuntaan.

 

^Aurora piirrettynä^Silmänisku