Elmer ja Agatha saapuivat muiden luokse metsästä. Muut huomasivat heidän tulonsa. -Katos katos,Agathaakin näkee taas pitkästä aikaa. -Niinpä,sori jos mua ei oo näkynyt eilen. -Ei se mitään,kyl me tiedetään syy siihen. -Ok,no hyvä sit. -Milläs fiiliksellä olet nyt? -No en mä tiiä...ehkä vieläkin on sellanen kurja olo.En ole päässyt yli vielä Carlin kuolemasta. -No,se tarvii aikaa. -Onko noin? -Kyllä. Agatha nyökkäsi siihen. Samaan aikaan Tiitus oli matkalla purolle.Hän ei tiennyt että Tommykin oli siellä.Vasta sitten tiesi kun saapui paikanpäälle. -Tommy? -Ai moi Tiitus. -Moi vaan.Mitäs sä täällä? -No,en kummempia,päätin tulla juomaan. -Iskikö janonpuute? -Joo.Iskikö sullekin vai mikä sai sut tänne tulemaan? -No,janonpuute. Tiitus vastasi siihen. Tommy hymähti. -Mitäs kuuluu muuten? Tiitus kysyi kotvan kuluttua. -No ei kummempaa, rauhallista mun elämääni.Entä sinulle? -No,jokseenkin hyvää. -Miten niin jokseenki?Tarkoitatko sillä ettei kuuluis kovin hyvää vai? -No,tavallaan. -Jaa,no mikäs nyt on?Murheitako? -Miten sen nyt ottaa...periaatteessa joo. -Jaa,no kehen liittyy?Sori jos utelen. -Yhteen hyvin tärkeään henkilöön vaan. -Ai,no haluatko puhua siitä? -En mielellään haluais. -No,ei sun tarvi,jos et halua. Tiitus hymähti alakuloisena. -Kerrot sitku oot siihen vaan valmis? Tiitus nyökkäsi siihen sitten.

                                   * * *

Samaan aikaan Catherine niminen peura oli tullut yhdelle peltoaukealle syömään. Tämä oli niin keskittynyt syömiseen ettei huomannut Arthurin ja Cathyn vakoilevan häntä ison kuusen takaa. -Arthur,kuka tuo on? -Sitä samaa mäki täs pohdin. Cathy nyökkäsi ja kysyi taas: -Pitäiskö meijän mennä sen luokse ja kysyä et kuka hän on? -Hmm...ehkä ei ihan vielä.Sanoisin. -Miksei? -Koska haluan ensin kysyä muilta et tietääkö he tosta vieraasta peurasta mitään. -Mitä jos ne ei tiedä? -No,sit menemme kysymään vieraalta peuralta nimeä ynnä muuta tietoa. -Pitääkö meijän mennä yhdessä kysymään sitä asiaa...? -Hmm...vai tehtäiskö niin että jompi kumpi meistä menee, ja toinen jää vahtimaan  ja pitämään  silmällä tuota peuraa ja toinen hoitaa hommansa sillä aikaa? -Ei mulla väliä oo,voidaan me niinkin tehä. -Okei,no kumpi jää vahtimaan meistä? Cathy mietti hetken asiaa ja vastasi sit: -Mä voin jäädä vahtimaan. -Okei,no mä lähen hakee muita. Pärjäile,en viivy kauan reissussa. -Juu,enköhän pärjää.Mikä hätä mulla täsä on. -Jep,niinpä,no mut mä palaan kotvan kuluttua takas. -Okei. -Heippa hetkeksi. -Heippa! Sitten Arthur lähti matkaan.Cathy jäi pitämään silmällä vierasta peuraa joka edelleen söi niityllä heinää. Kotvan kuluttua Arthur palasi takaisin parin ystävänsä kanssa. -No,onko se vielä tuolla? -On se. -Hyvä,tota tiedättekö te muut,et kuka tuo on? -Ei tiedetä,ei olla ees nähty häntä. -Ok,no mitä mieltä ootte et pitäiskö meijän mennä sen luokse ja kysyä siltä et kuka hän on ja mistä hän on tullut? -Se vois olla fiksua. Elmer totesi. -Niin minustakin. No mennään sitten! Ja joukko lähti heti matkaan.

                                         * * *

Catherinen heinän syönnin keskeytti Arthurin ja muiden tulo. -Anteeksi että häiritsemme syömistäsi,mut haluamme tietää et kuka sä oikein olet? -Miksi te sen haluatte tietää? Catherine kysyi ihmeissään. -Sen takia koska olemme tämän alueen hallitsijoita ja tää on meijän aluettamme. -Aijaa,en tiennytkään,sori kauheesti. -Ei se mitään,saat anteeksi. -No hyvä. Catherine vastasi siihen helpottuneen oloisena. -Saanko esitellä,olen Arthur ja tässä ovat ystäväni Cathy,Elmer ja Francis. -Hei! Cathy sanoi. Elmer ja Franciskin tervehtivät Cathyn jälkeen. -Hei vaan. Catherine vastasi siihen myös. -No kertoisitko sinä meille nyt seuraavaksi et kuka olet? Olisi kiva saada tietää. -Juu,toki,olen Catherine. Kotoisin Venezuelasta. -Vai Venezuelasta..? -Juu. -Asutko siel oikeen? -Jep,asun,vanhempieni kanssa. -Ok,no elääkö sun vanhempas vielä?  Elmer kysyi sitten. -Elää tietysti. Mihin ne nyt poies olis mennyt. -No niinpä. -Venezuelasta saakkako tulit tänne asti? -Juu. Catherine vastasi. -Pitkän matkan sit taivalsit...? Catherine hymähti siihen. -Eikö sun jalat kipeet ollu tollasen matkan jälkeen? Cathy kysyi sitten. -Olihan ne,mut  mä pidin taukoja aina ku tarvetta oli. -Jaajaa,no se on kyl kannattavaa,muuten jalat tulis sellaseen kuntoon ettei pääse enää mihinkään. -Niinpä,mut asiasta toiseen niin; mitäs tänne seudulle kuuluu? Catherine uskalsi kysyä. -No ei kummempii,mitä nyt yks jäsen kuoli tossa eilen. -Ai,ikävä kuulla. Osanottoni. -Kiitos. -Oliko se teille hyvinkin tärkeä jäsen? -No oli,laumamme johtaja hän oli. -Ok,no mistä meinaatte uuden johtajan saada tilalle nytten? -En tiiä,kai me jostain varmaan saadaan joku johtaja vetämään laumaamme. -Toivottavasti,ei se lauma tuu muuten toimimaan. -Eipä,siinä olet kyl oikeessa. Arthur totesi siihen. -Hei,meillä olisi ilo pyytää sua liittymään laumaamme,et miten on,et suostutko tulemaan? -Hmm...en osaa sanoa vielä tohon mitään. Mun pitää miettiä asiaa,ku se noin äkkiä tulikin. -No mieti rauhassa vaan,eihän sitä vielä tarvitse päättää. -Ei niin,mut jos vaan mitenkään teille sopis niin tulisin teille sit ilmoittamaan et mihin tulokseen tulin tähän laumaanliittymis asiaanne? -Sopii mainiosti,tule vaan. -No kiva.Se on sit selvä. -Juu,mut nyt meidän pitää mennä. -Okei,selvä.Illanjatkot? -Sitä samaa teillekin,oli kiva jutella ja tutustua. -Niin oli. Palaillaan taas asiaan ku törmäämme. -Jeps,tehään näin. -Morjens sitten! -Morjens! Catherine huusi heidän peräänsä. Arthur ystävineen kääntyivät ja lähtivät sitten pois paikalta.


< Tommyn varjoa vedessä. smiley