Junhua päätti kertoa Hongille Chanista.

-Hong,mulla olisi sinulle tärkeetä ja ikävää asiaa.

-Jaa,no kerro?

-Nuo vihollispandat karkoittivat Chanin.

-Siis...anteeksi mitä sinä sanoitkaan?!

-Chan on karkoitettu!

-MITÄ?! Ei voi olla totta,koska?

-Eilen.

-Miksi?

-Siksi koska vihollispandat väittivät mukamas että Chan olisi muka syyllinen Tai Shanin kuolemaan.

-Tuo ei ole totta.

-Ei minunkaan mielestäni.Me yritimme sanoa niille, ettei se ole totta mutta ne eivät uskoneet meitä.

-Just,no jo on sairasta sakkia.

-Niin on.Mitä me teemme nyt?Onko ehdotuksia?

-Hmm...no yks vaihtoehto olisi et hakisimme Chanin takaisin kotiin ja antaisimme niille vihollispandoille oikein satikutia.

-Niin no se voisi olla juu...mutta mitähän muut ovat tästä mieltä?

-No kysytään,sit se nähdään?

-Juu,lähdetään sitten heti matkaan. Junhua ja Hong lähtivät kysymään sitä asiaa muilta että suostuivatko he lähtemään heidän mukaansa hakemaan Chania kotiin. Löydettyään muut Chanin pesäaukon suulta murehtimasta, Junhua sanoi: -Ai te olette kaikki kokoontuneet tänne Chanin pesäaukon eteen?

-Joo,no mihin muuallekaan. Ei me omassa pesässämme oltaisi pystytty nukkumaan. Lu sanoi alakuloisena.

-Niin no ette varmaankaan,kyllä minä sen uskon hyvinkin. Junhua totesi vaisuna. -Teillä on varmaan ikävä Chania,kaipaatte häntä ja odotatte hänen paluuta?

-Joo no tavallaan. Sheng sanoi siihen. Hong nyökkäsi siihen. -Minä kuulin Junhualta että Chan oli kuulemma karkoitettu tai ajettu pois,pitääkö tämä paikkaansa?

-Joo,pitää. Li vastasi Shengin takaa.

-Otan osaa ja olen hyvin pahoillani että teille pääsi näin ikävää tässä tapahtumaan.Toivotaan että Chan olisi kunnossa ja et se palaisi takaisin pian.

-Sitä me tässä kokoajan toivotaankin. Sheng sanoi.

-Hyvä sitten.

Junhua oli hetken hiljaa,katsoi Shengiä ja muita jotka olivat käpertyneet toisiinsa vasten ja katsoi sitten Hongia viimeisenä ja siirsi sitten katseensa takaisin Shengiin ja muihin ja sanoi:

-Niin et tuota...minulla ja Hongilla olisi teille ehdotus,mutta minä en sitten tiedä et suostutteko tähän,mutta jos suostutte niin hyvä sitten,mutta jos ette niin minä voin hoitaa sen Hongin kanssa sitten kahdestaan?

-Mikä se sitten olisi? Kertokaa?

Junhua vilkaisi Hongia. -Kerro vaan.Hong sanoi hiljaa.Junhua nyökkäsi ja siirsi katseensa takaisin Shengiin ja muihin ja aloitti kertomisensa:

-Tota...me ajateltiin tällasta juttua kuin-että...mitäs sanoisitte jos hakisimme Chanin kotiin porukalla?

-Mistä me se muka haettaisiin,kun ei edes tiedetä et mihin se on viety?

-Niin mut etsittäisiin sitä kaikkialta,kyl me se varmaan jostain löydetään?

-Nii-i,mutta en minä nyt oikein tiedä et taidetaanko me olla sillai innostuneita nytten. Sheng totesi siihen ja vilkaisi ystäviään.

-No ei teidän pakko ole tulla jos ette halua.Minä voin sitten Hongin kanssa kahdestaan lähteä Chania etsimään.

-Mistä te sen muka löytäisitte?

-En minä tiedä,varmaan jostain,vai mitä Hong? -Juu,ehdottomasti.

-Noni,siinäs kuulitte?

-No menkää sitten jos löydätte Chanin. Se olisi ihme jos löytäisitte hänet tuolta jostain. Sheng sanoi siihen.

-Kiva,lyödään vaikka vetoa että löydämme hänet?

-Ei lyödä.

-Okei,ei sitten,tule Hong,lähdetään!

-Nähdään taas kamut! Hong huusi Shengille ja muille jotka jäivät makaamaan Chanin pesäaukon eteen.

-Nähdään. vastasivat Sheng ja muut murheellisena.

Hong ja Junhua olivat hävinneet metsän siimekseen. Iltapäivällä he tulivat takaisin muiden luokse. -No,löysittekö Chanin? Lu kysyi heti kun näki heidän palaavan.

-No ei ikävä kyllä.

-Noni,mitä minä sanoin...on ihan turha etsiä häntä,ei häntä löydetä noin helposti.

-Ei niin,mutta me ajateltiin jatkaa etsimistä heti huomen aamulla. Junhua sanoi siihen.

-Oikeestiko?Ettekö voisi antaa olla koko etsimisen?

Junhua ja Hong pudistivat päätään heti.

-Aha,no siitä sitten vaan huomen etsimistä jatkamaan.

-Jeps.Öitä.

-Öitä.

Ilta koitti Kiinan keskiseen vuoristometsään.Pandat asettuivat iltapuulle heti.Ulkona oli hiljaista. Vain tuuli ulvoi ulkona.