-Taidat olla vieläkin hajalla tosta eilisestä tapauksesta? Francis kysyi Alanilta nähtyään tämän seuraavana aamuna. -No, tavallaan joo. Francis nyökkäsi siihen ja totesi: -Voin hyvin ymmärtääkin sen, tollasen tapauksen nähtyään saattaa seuraavana päivänä tulla sellainen hirveä olo. Alan hymähti. -Mut, eiks pääasia ole se, ettei Beggy jäänyt kitumaan? -No, onhan se. -Sitähän mäkin. Francis totesi ja halasi Alania lohduttaakseen tätä. -Sopiiko, ettei murehdita sitä asiaa ainakaan nyt tänään? -No, sopiihan se, mutta mielestäni en tule Beggyä saamaan ikinä kyllä, sen voin sanoa. -Okei, mutta murehtimisen poistat kylläkin itseltäsi? -Juuh, no sen voin kyllä tehdä. -No kiva. Samaan aikaan Lola-niminen peura oli tullut tapaamaan Tiitusta ja Tiberiusta. Lola oli Tiituksen ja Tiberiuksen yksi ystävä. He eivät ole toisiaan nähneet ties koska viimeksi. Siitäkin on mennyt aikaa, mutta nyt he pääsevät näkemään toinen toisensa viho viimein. Lola törmäsi Tiitukseen ja Tiberiukseen niityllä. -Moi Tiitus ja Tiberius! Lola huusi kaukaa. -No, moi vaan, kukas sä muuten oot? -Teidän ystävänne Lola tietenkin, jos muistatte. Lola vastasi. Tiituksen ja Tiberiuksen silmät suurentuivat kuultuaan "Lola" nimen. -Ei voi olla totta, Lola, sinäkö?! -Jep, kukas muukaan. Tiitus juoksi Tiberius mukanaan sen luokse heti. Halasivat tätä myös. -Mitä sinulle kuuluu, kun ei olla nähty pitkään aikaan? -No, ihan hyvää, entä teille? -No, hyvää, paitsi menetimme kaksi jäsentä tässä pari päivää sitten, ikävä kyllä. -Ai, olivatko ne kovinkin tärkeitä? -No, olihan ne. Lola nyökkäsi. -Osanottoni. Lola sanoi sitten. -Kiitos. Mut, emme halua puhua niistä nytten. Tiberius sanoi hetken päästä. -Ettekö lainkaan, vai tarkoititteko ettette tänään? -No, tarkoitimme ettemme tänään halua puhua siitä, jonain muuna päivänä sitten, kun tokeennumme tästä surusta kunnolla, okei? -Okei, selvä. Lola vastasi. -No, mitäs sä täällä? Tiberius kysyi kotvan kuluttua. -No, päätin tulla katsomaan teitä, kun ei olla ties koska viimeksi nähty toisemme. -Niin, no, onhan siitä juu aikaa mennyt. Kiva kun päätit tulla ja tervetullut aina oot. -No kiva, kiitos, voin tullakin, jos siitä vaan ei ole haitaksi teille mitenkään? -Ei ole. -No, hyvä sitten. Lola totesi iloisena. -No, mistäs jutellaan? -En tiiä, mistä haluisitte jutella, riippuu siitä? -Ei meillä oikeastaan ole väliä, ihan mistä vaan me voidaan jutella. -Okei, no, aloitetaanko keskustelu vaikkapa tällasella kysymyksellä kuin-että: -Oletteko ystäviä keskenänne? -Juuh, ollaan. -Okeih, no miten teidän se ystävyys alkoi? -No, siten että me kummatkin olimme vasoja. Kiusasin Tiitusta aluksi, koska en tuntenut tätä heti, vasta sitkun olimme tutustuneet toisiimme kunnolla niin huomasin, että miksi mä sitä kiusaan, Tiitushan vaikuttaa ihan kivalta. -No, tunsitko Tiitus samaa Tiberiuksesta? -Kyllä. Tiitus vastasi ja vilkaisi ystäväänsä, ja hymyili tälle. Tiberius otti vastaan sen. -Miten selvititte välinne sitten? Lola jatkoi kyselyään. -Sovinnolla, pyysimme toisiltamme anteeksi tietty. -Ok. Selvä. -Miksi kysyit? -Ihan muuten vain, kiinnosti tietää. Tiitus ja Tiberius nyökkäsivät siihen. -Mentäiskö kävelylle, voitais jutella samalla toisillemme? Tiitus ehdotti myöhemmin. -No, passaahan se, passaako se Tiberiuksellekin? -Juuh. Tiberius vastasi heti. -No kiva, matkaan sitten. Ja matka alkoi.

Matkalla Tiitus ja Tiberius kertoivat heidän laumanjäsenistään Lolalle. Lola kuunteli mielenkiinnolla heitä. -Esiteltäisiinkö me sulle laumanjäsenemme? Tiberius kysyi Lolalta. -No, käyhän se, kävis nekin sit tutuiksi minulle ja kiva myös tutustua heihinkin. -Niinpä. No, jospa me aloitamme sitten esittelykierroksen. -Jepu. Elmerin ja Franciksen luokse mentiin ensin. -Haloo, onko ketään kotona?! Tiitus huusi ulkoa. -Juu on, sisälle vaan, ketä siellä onkaan. Francis huusi sisältä. Tiitus viittoi Tiberiusta ja Lolaa astumaan sisälle hänen perässä, ja he astuivat. Franciksen nähtyään Tiituksen, Lolan ja Tiberiuksen, hän tervehti heitä heti: -Moikka Tiitus ja Tiberius, mitäs te? -Mitäs tässä, ei ihmeempiä. Haluaisimme esitellä sinulle uuden ystävämme ja vieraamme. -Jaa, no kukas tämä ystävänne/vieraanne sitten onpi? Tiitus viittoi Lolaa tulemaan esiin Tiberiuksen takaa. Lola tuli esiin. -Saanko esitellä, Francis, tässä on Lola. -Terve Lola, hauska tutustua. -Kiitos, samoin suhun. -Francis on tosi mukava ja puhelias laumanjäsenemme. Tiitus kertoi Lolalle. -Kiva kuulla. -Eikö Elmer ole kotosalla? Tiberius kysyi Francikselta, kun huomasi tämän puuttuneen. -Ei ole, Elmer lähti purolla käymään, jollen väärin ymmärtänyt hänen puheestaan. -Aijaa, no voi harmi, olis ollut kiva esitellä hänetkin Lolalle ja toisinpäin. -Niinpä, mutta jääköön toiseen kertaan sitten. -Jooh, näinpä, mutta joo, jospa me jatketaan matkaa tästä sitten eteenpäin taas. -Asia selvä. Tulkaa taas poikkeemaan, kun ehditte tai satutte kulkemaan tästä ohitse. Francis ehdotti heille. -Juuh, tullaan ilomielin, kiitos kutsusta. Moikka sit Francis. -Moikka moi. Francis huikkasi heidän peräänsä. Kolmikko poistui Franciksen pesästä ulos. Matka jatkui Franciksen luota kohti Vanessan ja Haroldin pesää. Ja, eipä kauaakaan kun kolmikko oli jo häipynyt metsän hämäryyteen.

^Tässä Lolan kuvat. =)